(0) kommenttia

Hangossakin voi hiljentyä hetkeksi

Hankolaisissa seurakunnissa vietetään torstaisin kello 18–19 "Avoimet ovet” -iltoja myös nyt kesällä. Iltojen ohjelma vaihtelee hiukan seurakunnittain. Myös Hangon Vapaaseurakunnan ovet ovat avoinna sekä hankolaisille että kesävieraille. Seurakunta sijaitsee Koulukatu 2:ssa.

Ensi viikon torstaina 14.7. "Avoimet ovet" -illoissa Hangon Vapaaseurakunnassa kuullaan hiukan hengellistä pianomusiikkia. Rukoushuoneella on myös mahdollisuus jättää nimettömänä ja paperilapuille kirjoitettuina rukousaiheita. Niitä ei mainita tilaisuudessa ääneen. Rukousaiheet luetaan läpi yksitellen vasta myöhemmin, ja silloin niiden puolesta rukoillaan vielä uudestaan.

Vesitornin takana mäenjuurella Koulukatu 2:ssa sijaitseva Hangon Vapaaseurakunnan valkoinen rukoushuone on rakennettu v. 1891–92. Rukoushuoneen yhteydessä toimii myös partiolippukunta Hangon Meriversot.

Talon rakennutti aikoinaan veturinkuljettajan leski Antoinette Liljeström. Talon piirustukset ovat Anders Hagan käsialaa. Alkuperäisten piirustusten mukaan talossa on edelleen suuri sali. Hangon vapaapalokunta vuokrasi salin käyttöönsä aikoinaan heti talon valmistuttua. Salissa pidettiin tansseja ja juhlia.

Pian talon omistus kuitenkin siirtyi v.1897 rouva Vera Mandelöfille, joka kauppiaspuolisonsa kanssa toimi Hangon Vapaaseurakunnan johdossa. Näin talo siirtyi maailmallisten kemujen piiristä hengelliseen käyttöön; siitä tuli Hangon vapaakirkollisen toiminnan keskus ja rukoushuone. Suureen saliin sopi hyvin perinteinen alttari ja vanha, korkeaselkäinen piano.

Rakennuksessa on yhä jäljellä alkuperäisiä palkistokehyksisiä ruutuikkunoita ja nikkarityylisiä yksityiskohtia.

Santalan kartano Hangon Vapaaseurakunnan tukena

 

Santalan kartano sijaitsee merenrannalla noin kymmenen kilometriä ennen Hankoa. Kartanon historia nivoutuu tiiviisti sekä Suomen Vapaakirkkoon että Hangon Vapaaseurakuntaan.

Santalan kartanon omisti v.1806–1849 Henrik Sjöblom, ja v.1850–1908 Erik Konstantin Sjöblom.

Santalan kartanossa toimi kievari 1870-luvulle asti, mutta kun saarnaaja Hjalmar Braxén avioitui kartanon tyttären, Hulda Sjöblomin, kanssa v.1897, muuttui kartano pian vapaakirkollisen liikehdinnän keskukseksi. Braxénit itse asuivat kartanossa vuodesta 1906 lähtien.

Vuonna 1903 oli jo perustettu Rakennusosuuskunta Bethel, joka rakensi ja omisti rukoushuoneita – ja tuki näin sisälähetystyötä eli evankeliointityötä Suomessa. Lisäksi tuettiin myös ulkolähetystyötä eli ulkomaille suuntautuvaa, kristillistä lähetystyötä.

Valitettavasti pariskunta Braxénin yhteinen onni ja yhteiset ponnistelut hengellisessä työssä katkesivat Hjalmar Braxénin kuolemaan jo v.1909 – vain kahdentoista avioliittovuoden jälkeen, vuosi tämän appivanhempien poismenon jälkeen.

Hjalmar Braxén oli kuitenkin ehtinyt testamentata varojaan Rakennusosuuskunta Bethelille, ja vielä samana vuonna hänen leskeksi jäänyt vaimonsa Hulda – yhdessä sisarensa Tilda Sjöblomin kanssa – myivät Santalan kartanon halvalla Rakennusosuuskunta Bethelille, joka jatkoi toimintaansa edelleen.

Vuonna 1930 Rakennusosuuskunta Bethel lahjoitti Santalan kartanon Suomen Vapaakirkolle. Santalan kartanosta muodostui vapaakirkollisen toiminnan ”pankki”. Sen varallisuus perustui pääosin noin 2000 hehtaarin metsäomaisuuteen sekä myytäviin rantapalstoihin, joille 1930-luvun alussa oli alkanut syntyä kysyntää kesähuviloiden rakentamista varten.

Vuonna 1923 uskonnonvapauslain myötä perustettu Suomen Vapaakirkko kuuluu ns. vapaisiin suuntiin, jotka ovat järjestäytyneet perinteisen kirkkokunnan ulkopuolelle. Seurakunnassa käytössä oleva Raamattu on sama Raamattu, jota evankelis-luterilaisissa kirkoissa käytetään, mutta esimerkiksi kaste tapahtuu usein vasta, kun ymmärrys uskonasioita kohtaan on iän ja ymmärryksen puolesta henkilökohtaisesti mahdollista. Sotien jälkeen v.1946 Santalan kristillinen kansanopisto aloitti toimintansa Santalan kartanon alueella. Aluksi käytössä olivat vain uudistettu ja laajennettu kartano sekä sauna, myöhemmin rakennuksia saatiin lisää. Opiskelijat kantoivat vastuuta keittiötöistä, navetasta, hevosista ja erilaisista puutöistä.

Santalan kartanosta muodostui vapaakirkollisen perinteen vaalija, ja useamman nuoren uskovaisen sukupolven kasvattaja. Samalla sen alueet edelleen tuottivat puuna, tontteina ja muina hyödykkeinä merkittävää taloudellista tukea Suomen Vapaakirkon toimintaan.

Santalan kartano alueineen on tällä hetkellä myytävänä.

 

(0) kommenttia
Kommentit

Kommentoi

Seuraa hanko-nyt.fi