(0) kommenttia

Kyselytutkimuksen tulokset julki: Uudellamaalla ruokahävikkiä syntyy ylivoimaisesti eniten keitetystä kahvista

Kuva: Kuluttajaliitto

Uudellamaalla kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy ylivoimaisesti useimmiten keitetystä kahvista. Seuraavaksi eniten hävikkiä syntyy hedelmistä, vihanneksista ja juureksista sekä leivästä. Uudenmaan kotitalouksissa näyttää olevan intoa ruokahävikin vähentämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Peräti 66 % vastaajista ilmoitti pyrkivänsä vähentämään hävikkiä omassa taloudessaan ja 57 % talouksista ilmoitti keskittyvänsä myös tulevaisuudessa siihen, ettei hävikkiä synny.  Uudenmaalaisten hävikki näyttäytyy melko samankaltaisena koko maan tuloksiin verrattaessa.

Kuluttajaliitto selvitti ensi kertaa valtakunnallisesti kattavalla kuluttajakyselyllä kuluttajien arvoja, asenteita ja aikomuksia ruokahävikkiin liittyen. Pääosin vastaajien asenteet ruokahävikin vähentämistä kohtaan olivat myönteisiä ja ruokahävikin vähentäminen koettiin tärkeäksi.

Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (74 %) on omasta mielestään onnistunut vähentämään oman taloutensa ruokahävikin määrää viimeisen vuoden aikana. Myös tulevaisuudessa suurin osa aikoo pitää ruokahävikin minimissä.

Asenteet ja hävikki vaihtelevat maakunnittain

Kyselyn tuloksista löytyi jonkin verran eroja maakunnittain tarkasteltuna. Esimerkiksi hävikin vähentämiseen aiotaan tulevaisuudessa keskittyä vahvimmin Etelä-Savossa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Kymenlaaksossa. Sen sijaan kuluttajat Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä-Karjalassa eivät kyselyn mukaan olleet yhtä kiinnostuneita panostamaan hävikin vähentämiseen tulevaisuudessa.

Kahvia heitetään hukkaan erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Suurin määrä hedelmiä joutuu hävikkiin Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, vihanneksia ja juureksia Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Leipähävikki sen sijaan on tulosten mukaan suurta Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä sekä Pirkanmaalla.

“Olemme panostaneet näin yhdistyksemme 30-vuotisjuhlavuonna erityisesti ruokahävikkiin liittyvään viestintään, sillä se on meille tärkeä teema. Ruoka on arvokasta, eikä sen hukkaamisessa ole järkeä,” kertoo Eteläkärjen Kuluttajat ry:n puheenjohtaja Irma Utriainen. Eteläkärjen Kuluttajat ry on Kuluttajaliiton alueellinen kuluttajayhdistys, joka toimii Raaseporin, Inkoon ja Hangon alueella.

Nuoret aikuiset tuottavat eniten hävikkiä

Kyselytulosten mukaan ikä ja talouden koko vaikuttavat kuluttajien hävikin määrään.  Ruokahävikki näyttää olevan erityinen haaste nuorille aikuisille (18–30-vuotiaat). Nuoret aikuiset hukkaavat selvästi useammin syömäkelpoista ruokaa kuin muut ikäryhmät. Nuoret aikuiset myös kokevat vähemmän onnistumista hävikin hallinnassa. Toisaalta he eivät ole myöskään niin innokkaita hävikin vähentämisessä nyt tai tulevaisuudessa kuin heitä vanhemmat ikäpolvet.  Sen sijaan vastaajista vanhemmilla ikäluokilla, yli 50-vuotiailla, hävikki on pienempää. Myös aie vähentää hävikkiä näyttää kasvavan vastaajien iän myötä.

”On tärkeää, että kuluttajien hävikkiä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin kattavin kyselyin ja mittauksin. Näin saamme luotettavaa tietoa kuluttajien hävikin tilanteesta ja siitä, mihin erityisesti tulee keskittyä”, sanoo Hävikkifoorumi-hankkeen koordinaattori Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta.

Vastuullisuus ruokavalinnoissa ei pääty hävikkiin

Tulosten mukaan kuluttajat ymmärtävät oman ruokavalion vastuullisuuden laajemmin kuin pelkkänä hävikin vähentämisenä. Suuri enemmistö vastaajista (77 %) kokee, että myös muiden asioiden tekeminen oman ruokavalion ympäristökuorman pienentämiseksi on tärkeää. Näitä ovat esimerkiksi kotimaisen järvikalan suosiminen, kasvispainotteisesti syöminen sekä satokauden kasvisten suosiminen.

(0) kommenttia
Kommentit

Kommentoi